Tänään oltiin vajaa pari tuntia pihalla, vaikka lapsia ei olis niin eka tuntiin kiinnostanutkaan tuo ulkoilu yhtään. Semmoista se välillä on. Tulivat myös vähän myöhässä, vasta puoli 10 maissa kun oli unet aamulla maistunu kesäajan kunniaksi, niin että ei sitten meidän 2v:lle eikä 4v hoitolaiselle päiväunia edes viitsinyt esittää. Katsoivat jonkin aikaa Pingu pingviiniä, että sai pienin rauhassa nukahtaa kun alkoi melutaso nousta siitäkin huolimatta, että jatkuvasti komennettiin leikkiä hiljaa.

Illalla pitäsi jälleen lähteä viemään vanhinta poikaa kiekkoharkkohin, jos tuo nyt suostuu. On vähän kesälomafiilis jo ja alkaa väsyä. Mutta kiekkohan jatkuu juhannukseen asti. Ja alkaa elokuun ekasta päivästä. Että kiekostahan on oikeasti lomaa vain heinäkuu ja kesäkuun loppu. Eikä siellä ole hiihto, eikä syyslomia, joten se on melko raskas harrastus lapselle. Harjoituksia pitäisi jaksaa 3x viikossa ja viikonloput päälle peleissä. Peleissä on pakko käydä ilman pätevää syytä, kuten tauti.  Mutta vaikka peleihin lähteminen on hirveän valituksen ja kiukun takana, niin sen jälkeen kuitenkin siellä oli aina kivaa. Se on lähtemisen kauhea vaikeus. Kun menee vapaapäivät, mutta toisaalta pääsee ilman vanhempia bussilla pelikavereiden kanssa muille paikkakunnille ja syömään milloin mihinkin.

 

 

Tässä tämänpäivän välipalapöytä odottaa ottajiaan. Hedelmäsalaatti ja leipä sekä maito.

 

Meidän 5v esitteli hienon rakennustyömaansa joka oli työn alla päivälevon aikaan kun tuli taksilla päiväkodista.